[02] Karjalan palautus

RUSSKI KURJER: TARVITSEVATKO SUOMALAISET KARJALAA?

Tämä on venäläisen Russki Kurjer -lehden artikkeli. Käännös on Ulkoasiainministeriön.

Kirjoituksessa mainittu Erkki Aalto on virheellisesti mainittu ProKarelian aatteellisiin johtajiin kuuluvaksi.


++ suora lainaus ++

TARVITSEVATKO SUOMALAISET KARJALAA?
Aleksei Smirnov
Russki kurjer, 08.07.2004, s. 9

Suurin osa suomalaisista ei halua Karjalaa takaisin

Tänä vuonna Suomessa juhlistetaan toisen maailmansodan loppumisen 60-vuotispäivää, ja tärkeimpänä tässä yhteydessä ei pidetä syyskuuta, jolloin allekirjoitettiin välirauha Suomen ja Neuvostoliiton välillä, vaan heinäkuuta.

Tähän aikaan 60 vuotta sitten päättyi Tali-Ihantalan raskas taistelu Viipurin lähellä, taistelun seurauksena suomalaiset joukot pysäyttivät puna-armeijan hyökkäyksen, jonka tarkoituksena oli Helsingin valloitus.

Maan itsenäisyys säästyi, mutta kävi kalliiksi. Suomi menetti 12 % alueestaan, mukaan lukien Karjalan kannas ja Viipuri, joka oli silloin maan toiseksi tärkein kaupunki Helsingin jälkeen. Suomalaisen Karjalan 420 tuhannen asukkaan piti siirtyä pakolaisina Suomen sisäosiin. Sodasta ja menetettyjen alueiden kohtalosta puhuvat tänä päivänä historiantutkijat, veteraanit, toimittajat ja poliitikot.

Yhdeksi yleisökeskustelun pääaiheista on noussut anastettu Karjala: onko Karjalan palauttaminen Suomelle mahdollista? Näköjään suurin este sen palauttamiselle löytyy Suomesta. Suomen Gallupin toteuttama mielipidetutkimus antoi radikaaleille epämiellyttäviä tietoja.

Sen mukaan 58 % suomalaisista on aluepalautusta vastaan. Vuoden 1944 rauhasopimuksen uudelleenkäsittelyn puolesta ovat suurimmalta osin kahden ikäryhmän miehet - vanhukset ja nuoret. Vanhukset muistavat yhä suomalaisen lipun liehunnan Viipurin linnassa, kun taas nuoriso ei tunne pelkoa mahtavaa itänaapuria kohtaan, jota tuntien taas kasvoi keskimmäisen ikäryhmän vastustus.

Karjalan ja pohjoisten alueiden, mm. Petsamon (ven. Petšenga), palauttamisen puolesta toimivat ProKarelia -liikkeen aktivistit luottavatkin nuorisoon. "Suurin osa suomalaisista ei halua saada Karjalaa takaisin", tunnustaa ProKarelian aatteellisiiin johtajiin lukeutuva Erkki Aalto. "Se on tosiseikka, joka on vain pakko tunnustaa. Myös Suomen entisten rajojen palauttamista vastustavien mielipiteet on otettava vakavasti huomioon. Äärivasemmistolaisia lukuun ottamatta kansalaisten mielipiteet ovat kuitenkin muutettavissa."

Erkki Aallon mukaan Venäjällä vallitseva tilanne näyttää hyvältä vuoden 1944 sopimuksen uudelleenkäsittelyn kannalta. Pietarin kaupunki ei enää tarvitse Karjalan kannasta suojelualueena. Sillä nykypäivän sotiminen ei ole enää alueiden valtaamista, vaan se tarkoittaa täsmäiskuja sotilaallisiin ja maan taloudelle tärkeisiin kohteisiin, ja välimatkoilla ei ole merkitystä. Venäjän taloudessa Karjalan rooli on mitätön. Ainoa tärkeä arvokohde on Primorskin (Koiviston) öljysatama, joka voidaan joko jättää Venäjän haltuun tai sopia sen vuokrauksesta ilmaiseksi sadan vuoden ajanjaksolle.

Erkki Aalto arvelee, että suomalaiset ovat epävarmoja asiasta kahden seikan takia. Toinen on Karjalan venäläisten sopeuttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan, ja toinen Karjalan uudelleenrakentamiseen tarvittavat yli 10 miljardia euroa. Molemmat kysymykset ovat kuitenkin ratkaistavissa. Karjalan venäläisille asukkaille voidaan antaa autonomia ja heidän kielensä virallistaa, mutta kuitenkin pitäisi asettaa siirtymäkausi heidän mahdolliselle muutto-oikeudelleen Suomen alueella.

Vastaava järjestely toimii uusien EU-jäsenmaiden kansalaisten kohdalla, sen mukaan he eivät saa jopa seitsemään vuoteen hakea töitä suurimmasta osasta EU-maita. Karjalaan ei myöskään tarvitse käyttää miljardeja. Viro on hyvä esimerkki - maa on köyhä ja sen infrastruktuuri on kehittymätön, mutta tämän korvaa työvoiman halpuus. "Karjala voi nousta jaloilleen omilla voimavaroillaan", - julistaa Pro Karelian lähitulevaisuuden toimintasuunnitelmaksi tunnustetun traktaatin tekijä.

Omalta osaltamme täytyy myöntää, että me itse lisäämme vettä Pro Karelian myllyyn. Suomelta saadut alueet, myös Viipuri, jota ennen vuotta 1940 pidettiin yhtenä Suomen kauneimmista ja rikkaimmista kaupungeista, ovat tällä hetkellä niin nöyryyttävässä kunnossa, että on erittäin helppo yhtyä väitteeseen "Venäjä ei tarvitse Karjalaa", jopa pikaisen vilkaisun jälkeen Helsinki-Pietari turistibussin ikkunasta. Rappeutuneista rakennuksista, kuoppaiseksi kuluneista teistä ja vinoista aidoista syntyy vaikutelma, että taistelu Viipurista käytiin vasta eilen. Ja tämä sotamaisema antaa Pro Karelialle kaikki perustelut olettaa, että taistelu ei ole vielä päättynyt.

++ suora lainaus päättyy ++

Kommentoi tätä artikkelia
Nimesi tai nimimerkkisi: Sähköpostiosoitteesi (ei pakollinen): Otsikko: Kommentti: Kommentin saa julkaista Kommentti on vain Pro Karelia -toimitukselle
Kirjoita tämä vahvistuskoodi alla olevaan sarakkeeseen.